Nonnii.. Moikka taas. Aattelin kirjottaa sellasesta asiasta kuin tulevaisuus..
Jjoooh.. Kaikilla on oma tapa miettiä ja uneksia omasta tulevaisuudesta; työ, perhe, talo missä asuu yms. Mutta miksi kaikki tarttee suunnitella niin sanatarkastija,sitten pettyä, ettei toteuttanukka sitä? Joskus pikkusena sitä aina kavereitten kanssa mietti, että "kumpa asuisin isossa talossa rakkaani kanssa ja meillä olisi kaksi lasta ja paaaljon rahaa" mutta mihin se kuva häviää ajan myötä? Vähän vanhempana sitä mietti "oon ton Pertin kans elämäni loppuun saakka, vaikka mikä tulis! Rakastamme toisiamme ikuisesti!", joo o mikäs siinä ku se suhde Pertin kans ei kestäny kun se pari kuukautta ja si itketään illalla tyynyyn, että tulevaisuus pilalla.. Nyt kun sitä on lähellä "aikuistumista", alkaa tajuaan sitä mitä oikeesti haluaa tulevaisuudessa, työssä, perheessä, kaveripiirissä, rakkaudesssa, harrastuksissa. Mun mielipide on se, että jos haluat ns. hyvän tulevaisuuden, älä pyri täydellisyyteen vaan siihe, että oot onnellinen. Mä ainakin haluan asua rakkaiden ihmisten lähellä ja tehdä sitä mistä pidän. En halua olla mikään jokapäivänen suolakurkkunaama, joka on kyllästyny elämäänsä, joita muuten näkee nykyään mukavan paljon, vaan sellainen, elämäänsä tyytyväinen ja iloinen nainen joka aina kun tulee kotiin töistä saa viettää aikaa lasten ja aviomiehen kanssa, eikä surea mitään turhuuksia. Ja raha ei ole todellakaan se tärkein asia mitä haluan, on aina tietenki hienoo, että ois rahaa kaikkeen, mutta en pidä sitä niin tärkeenä. Eli onnellisuus, se on asia mitä haen!
Kiitti kun vaivauduit lukeen loppuun! :)
